4. lokakuuta 2016

Puhu enemmän ja ajattele positiivisesti - Voi paremmin

Kesän jälkeen aloin pohtimaan omaa henkistä hyvinvointiani kun huomasin olevani usein kireä, kärsivällisyys oli nollassa ja olo oli muutenkin ankea ja nuutunut ja suunnilleen kaikki ärsytti. Se olotila ahdisti suunnattomasti! Aloin tutustumaan netissä sivustoihin, jotka käsittelivät henkistä hyvinvointia ja positiivistä ajattelua, sekä aloin tietoisesti muuttamaan käytöstäni ja suhtautumistani asioihin.

Panostan asioihin, joista pidän ja saavat minut hyvälle tuulelle. Ympäristömme ja se mitä näemme, vaikuttaa paljon siihen miltä meistä tuntuu. Itse haluan ympäröidä itseni kauniilla asioilla ja hyvillä tuoksuilla, jotka luovat kotoisan tunnelman ja tuovat mieleen hyviä muistoja. Koska oma näköni on ajoittain ollut todella huono on mieleeni jäänyt paljon erilaisia tuoksuja ja ääniä, joihin iso osa muistoistani on yhteydessä. Siksi tykkään polttaa tuoksukynttilöitä, pitää pöydällä esim. ruusuja ja  laittaa ruokaa tai leipoa. Oma äitini leipoi paljon minun ollessa lapsi, enkä tiedä mitään kodikkaampaa kuin leipoa talvella ja samalla taustalla kuuluu telkkarissa meneillään olevan hiihtokilpailun selostukset, joita oma äiti juoksi välillä katkomaan olohuoneeseen kädet taikinassa.

Nyt joulun lähestyessä mieleni kohenee entisestään päivä päivältä, kun saan miettiä tulevia koristeita, suunnitella joulukortti askarteluita ja kaikkea sitä mitä tämä tuleva vauva tuo tullessaan. En voisi enää onnellisempi olla siitä mitä olen elämässäni saavuttanut ja kuinka ihanan kumppanin olen vierelleni löytänyt, ihanasta perheestäni puhumattakaan.



- Mitä jos äänenkorottamisen tai kiukuttelun sijaan puhuisinkin
normaalilla äänellä ja kertoisin toiselle miltä jokin asia tuntuu
ja mistä kiikastaa?

- Mitä saavutan sillä, että mökötän ja sanon "ei mikään", kun toinen
kysyy mikä minulla on?

 - Mitä jos kertoisin avoimesti tunteistani ja ajatuksistani?


Nuo asiat on käyneet mielessäni useasti. Ihmiset rakkaat, puhukaa siitä mitä ajattelette älkääkä sulkeutuko! Oma ongelmani on aina ollut se, että tykkään käsitellä vaikeat asiat oman pääni sisällä, sitten jättää ne taakseni ja jatkaa eteenpäin, enkä jää märehtimään pitkäksi aikaa. Mennyttä ei voi kukaan muuttaa. Yleensä höpötän kyllästymiseen asti, mutta jos jokin vaivaa mieltäni sen kyllä huomaa tai ainakin kuulee, kun on hiljaista. Miksi sulkeutua, kun voisi sanoa toiselle mikä mieltä painaa?! Oma avomies onneksi tietää sen, että olen paljosta joutunut elämäni aikana selviämään yksin, joten en välttämättä osaa tukeutua toiseen ihmiseen. Mutta kaikilla meillä on omat haasteet ja kompastuskivet. Tärkeintä on muistaa, että panostaa siihen hetkeen missä elää, eikä vatvo menneitä tai murehdi tulevaa, kaikki järjestyy kyllä.


Löytyykö muita, jotka jo odottavat innolla alkavaa jouluhössötystä, valoja ja sitä jouluista tunnelmaa? Vietämme viikonloppuna illanistujaisia ja todellakin aion laittaa terassin kaiteeseen kirkkaat valot ennen sitä, mutta kaamosvalo nimellähän ne on aikoinaan myytykin ;) Nautin suunnattomasti, kun voi polttaa kynttilöitä ja pötköttää illalla sohvalla viltin alla, villasukat jalassa. Mukavaa kuluvaa viikkoa!









Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kaunis kiitos kommentistasi! <3